Tapasimme Muhammed Alin

Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.2016 ajelimme lapsenlapsemme ylioppilasjuhlaan Teijolle. Matkalla saimme kaksi pysähdyttävää uutista pitkään sairastaneiden  tunnettujen henkilöiden kuolemasta, Antti Hyryn  ja Muhammed Alin kuolemasta. Antti vaikutti elämätyönään kirjoittamisella, Ali puhui suullaan ja nyrkeillään. Kohtasimme Muhammed Alin vuonna 1968, Amerikassa olomme toiseksi viimeisenä päivänä ennen paluumatkaamme Suomeen. Mauri kohtasi Antin viimeksi hänen sairasvuoteellaan 14.3.2016.

Perheemme oli  vuosina 1967-1968 Amerikassa. Rotumellakat olivat kiivaimmillaan, kun syyskuun 3. päivä 1967 saavuimme maahan.  Suurissa kaupungeissa oli ulkonaliikkumiskielto tietyn kelloajan jälkeen. Sen saimme kokea vierailulla Detroitissa. Martin Luther King ammuttiin 4.4.1968. ”I have a dream” jäi jälkipolville muistona hänen puheestaan Washingtonissa Lincoln Memorial – muistomerkin  äärellä, jonne noin neljännesmiljoona ihmistä oli kokoontunut kuuntelemaan häntä vuoden 1963 elokuussa.  Tämän väkivaltaa vastustavan afroamerikkalaisen kuolema laukaisi mittavan rotumellakoiden vyöryn. Meitä kiellettiin elokuussa 1968 menemästä autolla New Yorkissa mustien kaupunginosiin, mutta Mauri uhmasi kieltoa ja menimme. Näimme lapsia leikkimässä ulkona kaduilla ja vilvoittelemassa itseään kadun vesiposteista laskemallaan vedellä. Saimme kokea rotuerottelua läheltä käytännössä.

Muhammed Ali raskaan sarjan kuuluisin nyrkkeilijä oli kilpailukiellossa. Hän oli menettänyt oikeuden ensimmäiseen maailmanmestaruuteensa, kun ei suostunut lähtemään Vietnamiin tappamaan toisia värillisiä syyttömiä ihmisiä. Hänet tuomittiin vankilaan, mutta hän eli vapautettuna  takuita vastaan ja  esiintyi monilla foorumeilla. I am not the best. I am the double-best ja monet muut lausahdukset kertovat Muhammed Alin alias Cassius Clayin itsetunnosta. Yhdellä näistä foorumeista tapasimme hänet puhumassa. Toinen  korokkeella seisomassa ollut nuori mies oli Rap Brown, Mustien väkivallattoman koordinaatiokomitean puheenjohtaja. Menimme aivan lähelle ihmisten ympäröimää puhujalavaa New Yorkin Madison Streetillä Viidennen Avenuen vieressä.

Puhe oli ilmaisuvoimakasta, eleitä myöten. Ali oli karismaattinen nyrkkeilijä. Hän puolusti mustien  oikeuksia. Hän julisti tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta aikana, jolloin rotuerottelu oli virallisesti hyväksyttyä Yhdysvalloissa.  Pääsimme tummien poikien kanssa kuvaan, seitsemänvuotias Martti ja minä! Minulla oli mukana Adresses-kirjani, jonka olin saanut Maailman naisten klubin, `the Wifes of the World´, presidenttirouvalta ja jossa oli osoitteet ja puhelinnumerot kaikilta klubin jäseniltä  Meksikosta, Belgiasta, Pakistanista, Saksasta, Ruotsista, Norjasta, Kanadasta, Indonesiasta, Englannista, Kreikasta ja  Amerikasta. Tuona elokuun päivänä siihen kirjoittivat nimensä Muhammed Ali  ja Rap Brown. Pieni osoitekirja on arvokkaana tallella. Kuinka moni siihen nimensä kirjoittanut on enää elossa? Muhammed Ali kuoli 3.6.2016 74-vuotiaana.